Archives
RASKAUSVIIKKO 38 + NEUVOLALÄÄKÄRI - Natalia Oona
9844
post-template-default,single,single-post,postid-9844,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,side_area_uncovered_from_content,qode-content-sidebar-responsive,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-16.2.1,qode-theme-bridge,disabled_footer_top,disabled_footer_bottom,wpb-js-composer js-comp-ver-5.4.7,vc_responsive
 

RASKAUSVIIKKO 38 + NEUVOLALÄÄKÄRI

Ajattelin aloittaa kertomalla neuvolalääkäristä, joka meillä oli viikolla raskausviikolla 36. Mun on pitänyt siitä lähtien tulla tekemään teille viikkopäivitys, mutta joka viikko se on vaan unohtanut ja jäänyt… Nythän mennään tosiaan jo viikossa 39. Tuli sellainen olo, että jos en nyt tee tetä niin voi olla, että pian en enää ehdi. En halunnu myöskään, että toi raskausviikon 33 päivitys jää viimeiseksi, koska ehdottomasti haluun myös loppuraskauden fiilikset ja tapahtumat talteen.

Mitä neuvolalääkärissä tehtiin? Millainen kokemus oli? 

Oonkin jo sanonut, että meillä on käynyt tosi hyvä tuuri sekä neuvolatyöntekijän että nyt neuvolalääkärin kanssa. Molemmista on nimittäin saanut kuulla tutuilta todella erilaisia kokemuksia. Meillä on ollu kaikki käynnit Lauttasaaren terveysasemalla, vaikka Viiskulma olis ollut meille lähin. Meidän ensimmäinen neuvolakäynti osui silloin ihan maaliskuun alkuun, kun Suomessa ensimmäiset koronatoimet tehtiin. Viiskulmalla oli silloin joku sairastapaus, jonka vuoksi meidän ensimmäinen käynti siirrettiin Lauttasaareen. Tykästyttiin neuvolatyöntekijään niin paljon, että ollaan kaikki loput käynnit haluttu käydä hänen luonaan ja sen vuoksi meidän neuvolalääkärikin oli siellä. Ollaan oltu kaikinpuolin niin tyytyväisiä tohon Lauttasaaren neuvolaan!

Neuvolalääkäri käynti sujui aivan ihanasti. Käytiin alkuun läpi mun vointia, sain reseptin närästyslääkkeeseen, joka muuten vei mun närästyksen ihan kokonaan pois. Tää oli ihan mieletön juttu, koska en tiiä miten olisin pärjänny sen kanssa vielä kokonaisen kuukauden. Närästy ehti välissä äiteytyä niin pahaksi etten saanu nukuttua ja oksensin oikeastaan joka ilta/yö, kun vatsahapot nousi kurkkuun. Mua närästi siis ihan yötä päivää, meinas nouta oksennus kun ees kumarruin laittaa kengät jalkaan yms… Sen jälkeen ultrattiin vauvaa, saatiin ihan tarkka painoarvio sekä lääkäri teki vielä sisätutkimuksen. Oli kiva saada vielä ihan ultalla vahvistus siihen, että vauva on tosiaan siellä raivotarjonnassa. Pitkäänhän neuvolan mukaan hän on jo siellä niin päin ollut. Mulla ei vielä tolloin viikolla 36 ollut paikat ”kypsyneet ollenkaan”, eikä kuulemma tuntunu tai ollut mitään merkkejä siitä, että vauva olis ainakaan etukäteen tulossa. Toisaalta samalla lääkäri totesi, että synnytyshän voi silti käynnistyä milloin vaan, että näähän kaikki on pelkkää arvailua lopulta. Puhuttiin vähän myös mun toiveista synnytykseen yms. Käynnistä jäi ihan super hyvä fiilis! Oli ihana, ettei ollut yhtään kiireen tuntua ja lääkäri ihan rauhassa kävi kaikki asiat tosi huolellisesti läpi. Saatiin sieltä niin paljon infoa mukaan, kun vaan voi.

Raskausviikko 38 (9.10-15.10.2020)

Päiviä jäljellä: 15 päivää

Vauvan koko: noin 48,7 cm ja 3000g

Paino: +13,7 kg

Mun fiilis: Nyt on sellanen olo, että oon oikeesti tosi raskaana. Olo on tukala, on hankala löytää hyvää asentoa, nukun huonosti, kun herään ihan jatkuvasti joko vessaan tai siihen että toinen kylki tai käsi on puutunut. Toi kyljen kääntäminen tässä vaiheessa on jo oma työmaansa. Mulla on onneks käytössä Doomoon imetys-/vartalotyyny, joka on auttanut tosi paljon hyvän asennon löytämisessä. Suosittelen hankkimaan jonkin tollaisen tyynyn, sen kaa on mukava makoilla ihan muutenkin! Mä valitsin ton Doomoon ihan siitä syystä, että se sopii sitten hyvin myös imetykseen niin saa mahdollisimman paljon käyttöä yhelle tyynylle.

Fiilis muuten mulla on edelleen oikein hyvä. Oon päivisin kuitenkin aika pirteänä ja hyvällä tuulella. Vaikka olo onkin tukala niin se ei oo kuitenkaan vaikuttanut mun mielialaan. Moni myös sanoo sitä, että nää vikat viikot usein tuntuu tuskaisen pitkiltä niin oon kyllä ihan eri mieltä. Musta vikat kuukaudet on mennyt jotenkin ihan hujauksessa. Luulen tosin, että se johtuu aika pitkälti siitä, että oltiin jätetty tähän loppuun niin paljon kaikkea tekemistä niin aika on mennyt hankintoja tehdessä, kotia järjestellessä yms. Toki on hyvä olla ajoissa kaiken kanssa, jos vauva tuliskin ajoissa. Jotenkin myöskään tää loppu ei tunnu niin tuskaiselta, kun tietää, että nyt oikeesti tää raskaus on aivan pian ohi. Tästä aika maksimissaan kolmen viikon päästä meillä on vauva. Oon nyt koittanut nauttia siitä, että saan olla päivisin ihan yksin sekä ollaan vietetty paljon poikaystävän kanssa kahdenkeskistä aikaa. Toki samaan aikaan oon niin innoissani ja synnytys pyörii mielessä oikeastaan ihan joka päivä. Koko ajan on sellainen tosi odottava olo, että koskakohan se tapahtuu.

Täytyy kuitenkin myös sanoo se, että vaikka mua ei haittaakaan tän raskauden tuomat kilot ja koen, että ne kuuluu täysin asiaan niin en voi väittää, etteikö mulla olis omaa kroppaa tosi ikävä. Mä en oo kokenut sitä fiilistä, että olisin tosi upea ja naisellinen vatsani kanssa vaan aika päinvastoin. On lähinnä tosi outo fiilis olla näin ”iso”, enkä tunne olevani omassa kropassani. Samaan aikaan oon kuitenkin valtavan ylpeä mun vartalosta. On aivan uskomatonta, mitä kroppa käy yhdeksän kuukauden aikana läpi! Silti mä ootan, että pääsen taas kunnolla treenaamaan, en hengästy ku kävelen portaat ylös, voin käyttää mun omia paitoja (tällä hetkellä poikaystävän paidat ja hupparit on ainoat jotka tulee mahan yli) ja saan laittaa tavalliset housut jalkaan.

Viime viikon neuvolassa neuvolatyöntekijä sanoi, että vauva ei oo laskeutunut ees vielä. Mikä tarkoittaa sitä, että jos multa nyt menis lapsivedet niin pitäis mennä heti kyljelleen makaaa ja mahdollisimman makuuasennossa mennä sairaalaan, ettei napanuora luiskahda ulos. Jos taas synnytys käynnistyisi supistuksilla niin silloin ei tarvitse tota miettiä. Vähän oon välillä miettiny sitä, että kiva jos menis vedet jossain julkisella paikalla, niin pitäiskö mun siinä sit käydä makuulleen vai mitenköhän kiire on? Seuraava neuvolla meillä on ensi viikolla kaks päivää ennen laskettua aikaa ja toivotaan, että vauva olis silloin laskeutunut ja kiinnittynyt paikoilleen. Varattiin jo varuiksi myös yksi neuvola-aika reilu viikko lasketun ajan jälkeen siltä varalta, että vauvaa ei ala kuulumaan :D Oon siis henkisesti tosi orientoitunu siihen, että raskaus menee yliajalle.

Mun vointi: Oon nyt vikoina viikoina yrittänyt olla tosi armollinen itteäni kohtaan ja oikeasti varaamaan aikaa sekä päiviä vaan siihen, etten tee yhtään mitään vaan lepään ja otan rennosti. Herkästi huomaan, että sovin vähän liikaa menoja, kun en malttais vaan levätä, vaikka kroppa sitä selkeesti nyt kaipaa. Huomaan nimittäin, että väsähdän aika nopeesti, eikä jaksamista vaan oikein riitä.

Mulla ei oikeastaan oo tullut mitään erityisiä särkyjä.

Yöt on tosiaan aika tuskaisia, kun pyörin ja käyn vessassa usein. Meillä vauva on myös kaikista aktiivisimmillaan alkuyöstä, jolloin mun on hankala nukkua, kun toinen siellä hyörii ja pyörii niin paljon. Usein sitten aamusin nukun tai ainaki pötkötön sängyssä pitkään, kun nukkuminen on ollut mitä on ollut. Oon aamuisin erityisesti niiiin kiitollinen tästä äitiysvapaasta. Joskus oon myös niin väsynyt, että otan päivisin myös päikkäreitä!

Mieliteot: Ei mitään erikoista oikeastaan, mut syön edelleen aika paljon – samankokoisia annoksia, kun mun poikaystäväni. Ruoka siis maistuu erittäin hyvin!

– – –

Tänään on jäljellä kymmenen päivää laskettuun aikaan. Pakkasin eilen vihdoin sairaalakassinkin melkein valmiiksi. Siihen tosi meni ihan pari minuuttia niin varmasti ton olis ehtiny tehdä siinä lähdönkin alla… Mutta kiva fiilis, että siellä on nyt valmiina kaikki perusjutut ja vähän eväitä (kuten pillimehuja ja alkoholiton olut maidon nousuun). Muutenkin meillä on kaikki ihan valmiina, sänkykin on laitettu paikoilleen. En oo tosin sitä vielä pedannut, ettei turhaan pölyty. Ajattelin että pedataan se vasta, kun tullaan sairaalasta kotiin. Kaikki on kuitenkin valmiina pestynä ja järjesteltynä :) Saa nähdä jääkö tää mun viimeiseksi raskauspäivitykseksi vai ehdinkö vielä jonkun päivityksen tekemään. Tuntuu muuten ihan hullulta sanoa noin!!! Vastahan mä täällä teille raskaudesta kerroin…

Ihanaa viikkoa teille <3


7 Comments
  • Janina
    Posted at 19:38h, 20 lokakuu Vastaa

    Tuntuu että olisit ihan just olisit kertonut raskausdesta ja nyt jo viimesiä viedään :D ruudun tältä puolelta katsoessa tuntuu että tää aika olis mennyt ihan hetkessä, tosin sulla voi olla vähän eri fiilis. Ihanaa loppuodotusta toivottavasti ette enää kauaa joudu odottamaan :) <3

    • Natalia
      Posted at 10:24h, 21 lokakuu Vastaa

      No toisaalta eihän siitä oo ku muutama kuukaus kun kerroin raskaudesta! Mut täytyy kyl sanoo, et loppujen lopuks aika on menny ittestäkin tosi nopeesti, vaikka samaaan aikaan tuntuu et oon ollu raskaana jo ikuisuuden :D Kiitos oikein paljon <3 Ihanaa syksyn jatkoa sulle :)

      • Katja
        Posted at 15:14h, 22 lokakuu Vastaa

        On ollut tosi kiva lukea näitä päivityksiä raskauden edetessä. Näytät edelleen tosi hehkeältä, mutta ymmärrän hyvin että olot alkaa loppuvaiheessa olla jo tukalat. Isot tsempit synnytykseen, toivottavasti siitäkin saadaan postaus mutta toki vain sen verran kun haluat siitä kertoa :)

  • xod
    Posted at 21:01h, 21 lokakuu Vastaa

    Ollu niin ihana seurata sun raskautta! Ihanaa kun oot voinut hyvin ja suhtaudut jotenkin kaikkeen niin järkevästi. Onnea synnytykseen <3

  • Sanna
    Posted at 13:13h, 22 lokakuu Vastaa

    Yhdyn edelliseen, ihana ollut seurata sun raskautta, ja ajatusmaailmasi menee niin yksiin omani kanssa ja mun mielestä oot kyllä ollut kertakaikkisen upea läpi odotusajan! :) Tsemppiä loppuraskauteen ja kaikkeen uuteen ♥

  • Minni
    Posted at 22:52h, 29 lokakuu Vastaa

    Mikä on sun lemppari meikkivoide näin syksysin? ☺️

    • Natalia
      Posted at 12:39h, 13 marraskuu Vastaa

      Oon maaliskuusta lähtien käyttäny Anastasia Beverly Hillsin meikkivoidetta. Se on musta aivan ihana :) Sekotan aina puolet meikkivoidetta ja puolet heleyttä ja hehkua antavaa pohjustusvoidetta!

Post A Comment