Archives
Lifestyle Archives - Page 9 of 139 - Natalia Oona
44
archive,paged,category,category-lifestyle,category-44,paged-9,category-paged-9,ajax_fade,page_not_loaded,,side_area_uncovered_from_content,qode-content-sidebar-responsive,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-16.2.1,qode-theme-bridge,disabled_footer_top,disabled_footer_bottom,wpb-js-composer js-comp-ver-5.4.7,vc_responsive
 

(Kuva otettu viikolla 21, 16.6.200)

Raskausviikko 20 (5-12.6.2020)

Päiviä jäljellä: 140

Vauvan koko: noin 20 cm ja 280g

Paino: +1,2 kg

Mun vointi & fiilikset: Viikko 21, mikä tarkoittaa raskauden puoliväli ja menossa on viides raskauskuukausi. En jotenki yhtään ymmärrä, että raskaus tosiaan on oikeesti jo noin pitkällä. Mä voin edelleen todella hyvin! Mulla ei oo ollut mitään vaivoja, enkä tunne oloo mitenkään raskaana olevaks. Jotenkin vähän oottellen koko ajan sitä maagista ja ihmeellistä aikaa, josta niin monet usein puhuu? Jos mulla ei olis tullut vähän vatsaa niin en vois mistään tietää olevani raskaana. Fiilis on siis tosi hyvä ja ootetaan täällä ens viikon rakenneultraa, ku kuuta nousevaa. Eilen tuli ilmoitus, että tukihenkilöt pääsee mukaan 15. päivä alkaen niin osuu just hyvin, että poikaystäväni pääsee tälle kertaa myös mukaan. Vaikka viime kerralla soitin hänelle sieltä facetimella, jotta hänkin pääsi ”livenä” näkemään osan niin onhan se nyt ihan eri asia saada olla mukana. Niin ainutkertaisia juttuja kuitenkin. Oli siis tosi positiivinen yllätys, kun oli jo ihan valmistautunu siihen että joudun menee taas yksin.

Mieliteot: Ei oikein mitään.. Syön kyllä paljon enemmän kuin normaalisti. En tyyliin ikinä oo syöny mitään iltapalaa, mut nykyään syön aina jonkun jugurtin tai näkkärin ennen nukkumaanmenoa. Mulla on ihan säännöllisesti muutaman tunnin välein nälkä, mikä on uutta mulle. Mä syön ihan surutta just niin paljon kun tekee mieli, mutta tottakai haluun kattoa että leivän ja pastan lisäks syön terveellisesti, monipuolisesti ja ravitsevasti :)

Raskausviikko 21 (12-19.6.2020)

Päiviä jäljellä: 133

Vauvan koko: noin 26 cm ja 350g

Paino: en muistanu punnita

Mun vointi & fiilikset: Tää oli se viikko jota oli odotettu niin paljon, nimittäin viime keskiviikkona meillä oli rakenneultra. Meillä kävi hyvä tuuri, kun rajoituksia muutettiin kaksi päivää ennen meidän aikaa niin, että tukihenkilö/puoliso saakin tulla mukaan. Oli upea päästä jakamaan tuo yhdessä, kun kätilö esitteli pikkuista meille. Ultrassa käytiin tosiaan kaikki rakenteet läpi ja vauvalla oli kaikki oikein hyvin. Kaikki näytti just siltä kuin pitääkin, mikä oli todella helpottava tieto. Oli niin ihana päästä taas näkemään vauvaa :) Ens kerralla nähdäänkin sitten synnytyslaitoksella, jos ei tuu mitään kommervenkkejä matkalla. Oon välillä ihmetellyt, kun mulla ei oo näkynyt vatsaa melkein ollenkaan, mutta kuulemma se on ihan normaalia ensimmäisen raskauden kohalla, sekä tietty kaikki on erilaisia. Eikä tarvi huolestua jos potkujakaan ei vielä hetkeen kuulu, kun mulla on istukka edessä. Saatiin tosiaan tietää myös sukupuoli, mitä oltiiin myös kovasti odotettu. Paljastetaan sukupuoli teillekin varmasti ihan lähiaikoina.

Mä oon voinut muuten edelleen tosi hyvin. Mulla ei oo ollut oikeestaan mitään raskausoireita. Ihan viikon 21 loppua kohden huomasin, että mun vatsa alkoi vihdoin pullahtamaan vähän esiin. Olin oottanut tätä niin paljon! Oon vähän kadena ihastellut muiden ihania raskausvatsoja ja odottanut, että koska mullakin alkaa kunnolla näkyä. Tiiän että se vatsa ehtii olla kyllästymiseen asti, mutta silti, tuntuu ihanalta!

Mieliteot: Syön jugurtteja ja jäätelöä enemmän mitä ennen, mutta ei muuten mitään erikoista. Mulla ei oo vielä kertaakaan tullut sellasta, että tekis ihan hulluna mieli jotain.. Mut ehkä niitäkin ehtii sit vielä myöhemmin tulla :)

Nyt eletäänkin sit jo viikkoa 22. En tiiä kuinka usein te toivoisitte, että teen näitä päivityksiä? Aina muutaman viikon välein vai useammin? Ja onko jotain mitä haluisitte, että kerron näissä, mitä oon nyt unohtanut?


Toivottavasti teillä on ollut kaikin puolin mukava juhannus. Meillä juhannus sujui tosi leppoisissa merkeissä golfaten sekä syöden. Päätin kesän alussa, että nyt vihdoin alan kunnolla pelaamaan golfia ja oon niin innoissani. Oon pelannu epäsäänöllisesti ihan nuoresta lähtien, käynyt kursseilla, suorittanut Green Cardin ja käyny lähinnä vaan ulkomailla kiertämässä vanhempieni kanssa. Nyt oli siis korkee aika hankkia omat kamat ja aloittaa! Oon myös tosi iloinen, että poikaystäväni innostui vähän aikaa sitten aloittamaan myös, mikä oliskaan mukavampi yhteinen harrastus. Golfin aloittaminen on helppoa, vaikka laji ittessään onkin aika haastava :) On ihana viettää aikaa ulkona mukavan sekä leppoisan harrastuksen parissa.

Löytyykö sieltä monia golfin ystäviä tai lajista muuten kiinnostuneita?

Juhannus siis alkoi Sipoon Nevaksen kentältä, johon suunnattiin heti aamupäivästä. Eka treenattiin rangella, sit syötiin lounaaks burgerit, jonka jälkeen käytiin kiertämässä yheksän reikää.

Mulla ei sujunut mitenkään erikoisen hyvin, mutta se ei haitannu. Sää oli upea ja ennen kaikkea oli upeeta päästä taas pelaamaan.

Kierroksen jälkeen nopee suihku klubitalolla ja sit ajettiin suoraan viettämään iltaa kavereiden kanssa siirtolapuutarhamökille. Tää oli mun ensimmäinen kerta, kun olin käymässä millään siirtolapuutarhalla ja oli niin positiivinen yllätys! Niin symppiksiä nuo puutarhat. Siellä vietettiin ilta syöden ja mölkkyä pelaten.

Ei olis voinut toivoa parempaa säätä juhannukselle. Iltakin oli niin lämmin, että hyvin tarkeni pelkässä mekossa. Yleensä kun on tottunut siihen, että juhannuksena on pakko olla jotain lämmintä päällä…

Lauantaina meillä soi herätys vähän ennen seittemää. Ajettin tällä kertaa EGS:lle pelaamaan, jossa meillä oli lähtö varattuna 8.40. Toi aamulla pelaaminen oli huomattavasti miellyttävämpää, kun ei ollut niin kuuma eikä niin paljoa porukkaa niin saatiin kiertää ihan rauhassa. Tällä kertaa mullakin meni jo huomattavasti paremmin!

Kahdentoista maissa lähettiin ajamaan takaisin kotiin, jossa syötiin lounas ja mä otin päikkärit ennen kun suunnattin taas illaks siirtolapuutarhalle. Siellä syötiin päivällinen ja sit tultiin Filmtownin kautta kotiin. Käytiin vuokraamassa seuraava leffa Marvel -saagasta, joita ollaan katottu kronologisessa järjestyksessä maaliskuun alusta lähtien. En ollu nähny aikaisemmin mitään noista leffoista ja on kyllä ollu positiivinen yllätys. Ei ihan mun lemppareita kuitenkaan, mut viihdyttäviä ja kivaa hömppää. Lauantaina painuttiin siis ajoissa pehkuihin :)

Tänään käytiin lounaalla Liuskaluodon Skifferissä ja kävelyllä Uunisaaressa. Loppupäivä ollaankin vaan hengailtu kotona.. Nyt just poikaystäväni laittaa meille vielä päivällistä :) Luvassa on itte tehtyjä ravioleita ja tryffelikastiketta, NAM!!!

Aivan ihana ja rentouttava juhannus kaikin puolin.


Mitä ajattelet lapsen kasvojen näyttämisestä somessa? 

Vastaus: Vastasyntynyttä näytän varmasti, koska vauvat ei musta oo kovin tunnistettavia. Muuten näytän lasta siinä missä esimerkiksi poikaystävääni (joka on halunnut pysytellä poissa mun somesta, vaikka välillä näkyykin joissain jutuissa). En siis erikseen esittele, mutta en myöskään erikseen piilottele. Aina silloin tällöin jos on joku ihana kuva, niin julkaisen :)

Haluatteko tietää sukupuolen? Aiotteko kertoa kumpi tulee?

Vastaus: JOO halutaan! Enää ei onneks oo kauaa jäljellä. Kerrotaan myös tottakai, en tiiä miks se pitäis salata.

Oletteko miettineet jo nimiä? 

Vastaus: Ollaan mietitty nimiä oikeestaan siitä lähtien kun saatiin tietää raskaudesta. Nyt meillä taitaa olla aika varmasti nimet valmiina tytölle sekä pojalle. Niitä en kuitenkaan luonnollisesti paljasta etukäteen :D

Aiotteko antaa kansainvälisen vai perinteisen suomalaisen nimen lapselle?

Vastaus: Kansainvälisen. Perinteinen suomalainen ei tuntuis kovin luonnolliselta, koska kummallakaan meistä ei oo perinteistä suomalaista etu- eikä sukunimeä.

Ahdistaako kropan muutokset? 

Vastaus: Ei yhtään. Musta on maailman luonnollisin asia, että mun kroppa muuttuu ja saa mun puolesta muuttua just niin paljon kuin haluaa. Tärkeintä on että minä ja vauva voidaan hyvin ja ollaan terveitä :)

Mikä on ollut yllättävintä raskaudessa? 

Vastaus: No rehellisesti mulla oli jotenkin sellainen kuva (joka ei perustu yhtään mihinkään), että raskauden läpi tapahtuis jatkuvasti kaikkia erilaisia muutoksia jotka huomais selkeästi. Monet myös sanoo, että tää on niin ihmeellistä ja maagista aikaa, mitä en rehellisesti oo ehkä kyllä ihan kokenu, vaikka oonkin voinut tosi hyvin. Tää on ollut ihan samanlaista mitä arki muutenkin, paitsi että oon joutunut jättämään useemman jutun pois, mikä ei luonnollisesti aina tunnu kivalta, vaikka sen tekeekin tosi hyvästä syystä. Ja joo, tottakai oon todella iloinen ja innoissani tulevasta, mutta jos en tietäis olevani raskaana niin en huomais olostani mitenkään. Ehkä sen takia mä niin odotan sitä mahaa tai jotain, että vihdoin alkais ”tapahtua” jotain ja raskauskin konkretisoituis enemmän. Nyt vaan oon kirjaimellisesti odottanu jo viis kuukautta :D Enkä missään nimessä valita, on ihan mahtavaa, että voin näin hyvin. Oon tosi kiitollinen siitä! Mut en voi sanoa, etteikö olis ollut yllättävää.

Millainen vanhempi toivoisit olevasi lapselle? 

Vastaus: Rakastava, kannustava, ilman että painostan lasta mihinkään, turvallinen sekä ymmärtäväinen.

Pelottaako vanhemmuus? 

Vastaus: Ei pelota, enemmänkin vaan ootan innoissani. Uskon, että meistä tulee parhaat vanhemmat just meidän lapselle <3 Ja en missään nimessä ajattele etteikö vanhemmuus olis myös todella haastavaa, mutta uskon, että ei oo tilannetta mistä ei selviäis. Oon myös niin kiitollinen siitä, että mulla on maailman mahtavin ihminen ryhtymässä tähän mun kanssa.

Muutatteko isompaan asuntoon lapsen synnyttyä?

Vastaus: Joo muutetaan, mut päästään muuttamaan vasta loppuvuodesta 2021. Meidän pitää asuu tässä se kaksi vuotta ennen kun on fiksua myydä (=myyntivoiton saa verottomana). Ensimmäinen vuosi ollaan siis vauvan kanssa tässä! Tää on kuitenkin reilun kokoinen kaksio niin varmasti pärjätään tässä hyvin ja olis hyvin voinut asua pidempäänkin. Järjestelykysymyksiähän nuo vaan on :)

Haluisitteko joskus toisen lapsen vielä? 

Vastaus: Kunhan nyt päästäis eka ees kunnolla alkuun ekan kanssa ennen ku aletaan miettimään seuraavaa. Niin kuin oon usein sanonu nii musta on turha suunnitella ja miettiä liikaa – parempi antaa asioiden mennä omalla painollaan.

Oletteko jo hankkineet vauvaa varten tavaroita? 

Vastaus: Ei olla ostettu yhtäkään juttua, ja tuskin nyt ihan vielä hetkeen ostetaankaan. Syksyllä sit :) Haluun muutenkin hankkia vaan ja ainoastaan sellasia jutuja joita tarvii oikeesti.. Ja todellisuudessa pieni vauva ei ihan hirveesti tarvi. Halutaan tehä kaikesta mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista. Ainahan niitä juttuja voi sit ostaa sitä mukaan kun huomaa, että on tarvetta.

Aiotteko suosia kirppareita lapsen hankinnoissa vai ostaa uutena?

Vastaus: Ostetaan uutena. Tuskin tosiaan ostetaan alkuun paljoa vaatteita, kun äitiyspakkauksessa niitä tulee jo kivasti (tän vuoden äitiyspakkaus on ihana) niin sen lisäks ostetaan vaan ihan tarvittavat jutut. En haluu alkaa hamstraamaan, kun ne vaatteet jää kuitenkin niin nopeesti pieniks niin mieluummin vähemmän ja niitä vaan pesee ja käyttää :)

Milloin laskettu aika on? 

Vastaus: Laskettu aika on 30.10!

Mitä ajatuksia synnytyksestä. Tapa, kivunhoito, pelot? 

Vastaus: Musta synnytys on niin luonnollinen asia, joka ei pelota mua yhtään. Kaikialla ympäri maailmaa naiset synnyttää jatkuvasti ja on synnyttäny aikojen alusta asti. Luotan siihen, että mun kroppa tietää mitä tehdä ja jos ei tiedä niin sekin on ookoo. Oon varmasti silloin hyvissä käsissä ja osaava henkilökunta osaa kertoa, että miten toimitaan ja mitä tehdään. Oon enemmänkin innoissani. Musta on myös turha jännittää etukäteen ku en tiiä yhtään mitä odottaa.

Toivon siis että pystyn synnyttämään ihan alateitse, mutta tietenkin etusijalla on vauvan (sekä mun) hyvinvointi eli jos se ei syystä tai toisesta onnistuis niin ei sekään haittaa. En oo suunnittelu liikaa, koska asiat menee sit lopulta niin kun ne menee, enkä pysty oikein vaikuttaa siihen mitenkään. Kivunlievitykseen otan kuitenkin kaiken mitä on saatavilla ja sopii mulle, koska miksei.

Haluaisitko imettää? 

Vastaus: Joo haluaisin.

Onko fiilistä vauvan sukupuolesta, kumpaa toivoisit(te)? 

Vastaus: Kummallakaan meistä ei oo mitään toiveita. Se on jännä miten molemmat on koko elämänsä aina ajattelut, että olis ihana saada poika ensin, mutta nyt ku asia on oikeesti ajankohtainen niin ei sillä ookaan enää mitään väliä. Ei oo mitään fiilistä tai aavistusta sukupuolesta.

Ootko jäämässä äityslomalle/jääkö sun poikaystävä isyyslomalle?

Vastaus: Ollaan molemmat yrittäjiä niin asia ei oo ihan noin mustavalkoinen meille. Nää on näitä yrittäjyyden iloja ja haasteita, että pystytään molemmat tosi joustavasti tekemään töitä ja poikaystävänikin olemaan tavallista enemmän kotona, mutta samalla kummankin on aika mahoton jäädä 100% lomalle. Alkuun otan varmasti muutaman viikon ihan täyttä lomaa ja sen jälkeen oon vapaalla ihan miten tarvii. Tai tuskin on kuitenkaan ihan täyttä lomaa, koska varmasti haluun päivittää blogia ja instaa, koska musta se on niin kivaa. En tiiä miten maltan pysyy poissa. Riippuu toki tosi paljon millainen vauva meille tulee, eli ihan tarpeen mukaan molemmat :) Sen näkee sitten.

 Mitkä on tärkeimmät asiat mitä haluat opettaa lapselle? 

Vastaus: Itsensä ja toisten ihmisten kunnioitus, luottamaan itseensä, olemaan rehellinen, muut huomioon ottava ihminen sekä tietty hyvät käytöstavat.

Mikä jännittää tulevassa vauva-arjessa eniten? 

Vastaus: Mua ei jännitä ollenkaan? En osaa vielä jännittää siinä mitään. Kaikki tulee varmasti menemään hyvin (ja jos ei jostain syystä mee niin sitä katotaan sit, turha etukäteen manata) ja kaikki asiat ratkee kun aika tulee. Turha musta etukäteen jännittää tai miettiä liikaa :) En oo ikinä ollu mikään etukäteen murehtija, enkä ajatellut nytkään alottaa. Ollaan myös onnekkaita, että meillä on niin läheiset välit molempien vanhempiin ja ihanat siskot, joten auttavia käsiä on tarjolla varmasti enemmän mitä edes tarvii. Ootan vaan innolla, että päästään tapaamaan pikkuinen ja tutustumaan häneen <3