Archives
Raskaus Archives - Natalia Oona
5341
archive,category,category-raskaus,category-5341,ajax_fade,page_not_loaded,,side_area_uncovered_from_content,qode-content-sidebar-responsive,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-16.2.1,qode-theme-bridge,disabled_footer_top,disabled_footer_bottom,wpb-js-composer js-comp-ver-5.4.7,vc_responsive
 

Tänään alkaa mun äitiysvapaani! Oon koko ajan sanomassa tai kirjoittamassa äitiysloma, mutta eihän tätä pitäis lomaks kutsua, kun sitä se ei tuu olemaan sitten kun vauva saapuu. Tuntuu jotenkin ihan hassulta, kun en oo aikaisemmin tällaisia virallisia vapaita pidellyt. Yrittäjänä ei kerrytellä lomapäiviä eikä sairaslomaa pysty tosta noin vaan pitämään, koska ei oo ketään, joka voisi hoitaa työt mun puolesta. Enkä nyt missään nimessä valita, koska yrittäjyydessä on myös sata hyvää puolta, mutta tällaisia virallisia vapaita ei vaan oo tullut pidettyä, niin tää tuntuu mulle aika jännältä. Äitiysvapaan kohalla mulla oli mahdollisuus hakea Kelalta äitiysrahaa ihan siinä missä kaikilla muillakin odottavilla äideillä. Äitiysvapaa alkaa aina 50-30 päivää ennen laskettua aikaa ja sitä maksetaan 105 arkipäivältä. Te, joille äitiysrahan hakeminen on ajankohtaista, niin muistattehan laittaa hakemuksen Kelalle viimeistään kaks kuukautta ennen laskettua aikaa ja samalla ilmoittaa myös työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Äitiysrahaa maksetaan ma-la eli työskentely sunnuntaisin tai arkipyhinä on sallittua ja ainakin mun täytyy joitain noita sunnuntaita tässä neljän kuukauden aikana hyödyntää, kun toi äitiysraha ei mulla oo mikään päätä huimaava. Aiheesta voitte lukea lisää Kelan sivuilta täältä.

Osa teistä varmasti miettii, että mitä tää mun äitiysloma sitten oikein meinaa niin ajattelin, että vois ehkä olla ihan paikallaan selventää sitä.

Seuraavaksi neljäksi kuukaudeksi jätän mun someista lähes kaikki kaupalliset jutut pois. Mulla on ihan muutama yhteistyö sovittuna, jotka oon erikseen halunnut tehdä. Nyt heti alkuun kävi tietty niin että yhteistyö, jonka piti eilen toteuttaa ja julkaista, siirtyi sunnuntaille ihan siitä syystä, ettei paketti ollut ehtinyt tulla ajoissa perille eli joudun sunnuntaina tekemään sitten normaalin työpäivän. Mun somesta tippuu siis kaupalliset yhteistyöt pitkälti pois sekä tietenkin kaikki niihin liittyvät työvelvoitteet, jotka normaalisti ovat se aikaa vievin osuus mun arjessa. Päivitän kuitenkin mun somea muuten ihan normaalisti –  sellaisia juttuja, kuin huvittaa ja silloin kun siltä tuntuu. Ihan niin kuin tein joskus silloin vuosia sitten kun tää oli mulle vain harrastus. En osaa kuvitella, ettenkö päivittäis someen mitään, olis tosi outoa. Varsinkin vielä nyt kun en tee töitä niin aikaa on tavallista enemmän – kunnes vauva päättää saapua. Saa nähdä miten käy sitten kun vauva on saapunut, että miten päivittelen. On kuitenkin kiva tietää, että voin sitten päivitellä ihan täysin omilla ehdoilla ja kun siltä tuntuu.

Osa onkin kysellyt, että tullaanko näyttämään siis lasta ollenkaan somessa? Oon vastannut tähän, että vastasyntynyttä näytän varmasti, koska vauvat ei mun mielestä oo kovinkaan (lainkaan) tunnistettavia. Muuten tuun näyttämään lasta siinä missä näytän esimerkiksi poikaystävääni, joka on halunnut pysyä yksityishenkilönä. En siis ala erikseen esittelemään, mutta en myöskään ala erikseen piilottelemaan kasvoja. Jos silloin tällöin on joku kiva kuva tai hauska juttu, jonka haluun julkaista niin varmasti jaan sen, mutta en sen enempää.

Oon erikseen sanonutkin jo, että mä en näe itteäni äitiysbloggaajana eikä se oo ollenkaan suunta, johon haluisin omia somejani viedä. Mulle on tosi tärkeää pitää mun työni erillään vauvasta. Oon tähänkin asti tehnyt töitä somessa enkä näe mitään syytä, miksen sitten äitiysvapaiden jälkeen voisi jatkaa omaa työtäni samaan tapaan niissä samoissa aihe alueissa, joiden parissa oon tähänkin asti tehnyt töitä. Oon siksi tehny tietoisesti valinnan, että oon jättänyt pois kaikki vauvaan liittyvät yhteistyöt. Siksi myös koin, että tällainen äitiysvapaa on paras ratkaisu tähän alkuun, niin pääsen nauttimaan sataprosenttisesti ajasta kotona vauvan kanssa, tutustumaan rauhassa häneen ja sopeutumaan uuteen arkeen ilman paineita siitä, että mun pitäisi postata jotain säännöllisesti.

Summa summarum, teille mun äitiysvapaani ei ehkä näy niin selkeästi ulospäin mitä se tulee mulle olemaan. Harvoin kun somesta välittyy kaikki se työ mitä teen täällä ruudun toisella puolella.

Oikein ihanaa keskiviikkoa teille ja kuullaan varmasti taas pian :)


Raskausviikko 33 (4.9-10.11.2020)

Päiviä jäljellä: 49 päivää

Vauvan koko: noin 43 cm ja 2000 g

Paino: + 12,0 kg

Mun vointi: Yleisesti voin tosi hyvin edelleen. Öistä on kuitenki alkanu tulla aika kurjia, sillä en jotenki saa enää oikein mukavaa asentoa ja heräilen ihan jatkuvasti joko siihen että mulla on vessahätä, vauva potkii tosi kovaa tai siihen että mua närästää. Moni instan puolella jo laittoikin viestiä, että kannattaa hankia vartalotyyny. Oon itse asiassa tilannut mulle sellainen Doomoon imetystyynyn, joka kuulemma toimii ihan täydellisesti myös vartalotyynynä nyt ennen vauvan saapumista. Nyt vaan odottelen, että sähköpostiin kilahtais ilmotus, että tyyny on noudettavissa.

Vaikka oonkin edelleen käyttänyt magnesiamaitoa apuna närästykseen niin välillä öisin mulla on ollut niin paha närästys, että on tullut ihan oksennus. Noita öitä on ollut putkeen nyt muutama kun on herännyt tohon, hetken kärvistellyt ja joutunut juosta sit vessaan. Positiivisena asiana, että kun tulee oksennus niin närästyskin helpottaa välittömästi. Oon huomannut myös, että jos vauva kovin potkii ja tunkee tohon kylkiluiden alle (ilmeisesti) peppuaan niin se aiheuttaa jotenkin mulle ton närästys + pahoinvointi kombon.

Aamupäivät nukunki sitten ihan super levollisesti ja hyvin. Oon sen takia nyt hyvällä omalla tunnolla nukkunut aamuisin ihan jopa 10 asti, jos en oo yöllä saanut nukuttua. Tänäänkin heräsin kasilta, söin aamupuuron ja tein hetken töitä ja sit menin vielä tunniks nukkumaan kymmenestä yhteentoista ja nukuin ton tunnin niin sikeesti.

Mun fiilis: Noista mun vaivoista huolimatta ihan super hyvä. Koen, että mulla on ollut niin hyvä ja helppo raskaus, että noi mun tän hetkiset oireet on oikeesti tosi pientä. Yleisesti myös mun mieliala on pysyny niin hyvänä :) Tällä hetkellä alkaa tuntuu siltä, että oon ollut raskaana oikeesti tosi pitkään… Tuntuu, että maaliskuun alusta on ikuisuus. Varmasti myös se vaikuttaa, että loppu alkaa pikku hiljaa häämöttämään, vaikka en yhtään ihmettelis jos mun tuurilla raskaus venyiskin sinne marraskuun puoleen väliin.. Oon yrittänyt henkisesti valmistautua siihen, että tässä voi hyvinkin olla vielä kaks pitkää kuukautta jäljellä.

Nyt on kuitenki tullut se vaihe, kun haluun alkaa laittaa kaikkea valmiiksi vauvaa varten ja tekemään hankitoja. Haluisin, että lokakuun alussa meillä on kaikki lähes valmiina vauvaa varten (sänky, hoitopiste veskissä, kaapissa vaatteet pestynä, vaippoja kaapissa yms). Koskakohan olis hyvä pakata sairaalakassi valmiiksi? Ehkä myös siinä 37 viikon tienoilla – ihan vaan varuiksi?

Mieliteot: Pakko muuten sanoo et oon koko raskauden ajan odottanut, että mulle tulis jotain outoja mielitekoja, kun niin usein ainakin leffoissa niitä naisille tulee.. Mut ei, mun mieliteot oli alkuraskaudesta niinkin tylsiä ku jugurtti + mysli, vaalee leipä ja korvapuustit. Nyt ei oo moneen viikkoon ees ollut yhtään mitään. Jos jotain pitäis sanoo niin smoothiet! Niitä oon juonu tavallista enemmän ja ne maistuu aina niin hyviltä.

Ihanaa viikonloppua teille kaikille <3


Postaus sisältää mainoslinkin

Mekko NLY Trend* (saatu) / Takki Bik Bok (saatu) / Kengät Balenciaga / Aurinkolasit RayBan 

Oon niin fiiliksissä tulevasta syksystä. Musta tuntuu, että mulle tulee joka vuos tää ihan sama fiilis. Siinä missä kesä on tullut oltua menossa ja tehtyä paljon kaikkea niin tässä vaiheessa sitä alkaa jo oottamaan niitä pimeneviä tunnelmallisia iltoja ja ihan tavallista arkea. Tänä syksynä tosin arki tulee näyttämään aika erilaiselta, kun aloitan kuukauden päästä äitiysloman. Oon tarkotuksella säästänyt kaikkea pientä puuhaa tohon äitiysloman alkuun. Tarkoituksena on järjestää vaatekaappeja, viedä kesävaatteet kellariin, pestä ja järjestellä vauvan vaatteet sekä muutenkin sitten laittaa kaikki valmiiks pikkuista varten.

Mitä raskauteen tulee niin oon myös huomannut, että mun on vähän hankala hidastaa tahtia, vaikka nyt selkeesti kroppa on sitä vähän alkanut vaatimaan. Tähän asti oon jaksanut aikalailla ihan tavalliseen tahtiin. Nyt tulee väkisinki jotenkin vähän laiska olo, kun ei jaksakaan yhtäkkiä tehä asioita enää samalla tavalla mitä aikasemmin.. Tiiän että se kuuluu asiaan ja pitää osata olla armollinen itselleen, mutta välillä helpommin sanottu kun tehty.

Nyt mä nousen täältä sohvalta ja laitan koneen kiinni pariks tunniks, sillä siskoni tulee kylään. Tarkotuksena on käydä vähän kuvailemassa yhdessä!

Ihanaa keskiviikkoa teille :)