Archives
Raskaus Archives - Page 2 of 6 - Natalia Oona
5341
archive,paged,category,category-raskaus,category-5341,paged-2,category-paged-2,ajax_fade,page_not_loaded,,side_area_uncovered_from_content,qode-content-sidebar-responsive,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-16.2.1,qode-theme-bridge,disabled_footer_top,disabled_footer_bottom,wpb-js-composer js-comp-ver-5.4.7,vc_responsive
 

Raskausviikko 33 (4.9-10.9.2020)

Päiviä jäljellä: 49 päivää

Vauvan koko: noin 43 cm ja 2000 g

Paino: + 12,0 kg

Mun vointi: Yleisesti voin tosi hyvin edelleen. Öistä on kuitenki alkanu tulla aika kurjia, sillä en jotenki saa enää oikein mukavaa asentoa ja heräilen ihan jatkuvasti joko siihen että mulla on vessahätä, vauva potkii tosi kovaa tai siihen että mua närästää. Moni instan puolella jo laittoikin viestiä, että kannattaa hankia vartalotyyny. Oon itse asiassa tilannut mulle sellainen Doomoon imetystyynyn, joka kuulemma toimii ihan täydellisesti myös vartalotyynynä nyt ennen vauvan saapumista. Nyt vaan odottelen, että sähköpostiin kilahtais ilmotus, että tyyny on noudettavissa.

Vaikka oonkin edelleen käyttänyt magnesiamaitoa apuna närästykseen niin välillä öisin mulla on ollut niin paha närästys, että on tullut ihan oksennus. Noita öitä on ollut putkeen nyt muutama kun on herännyt tohon, hetken kärvistellyt ja joutunut juosta sit vessaan. Positiivisena asiana, että kun tulee oksennus niin närästyskin helpottaa välittömästi. Oon huomannut myös, että jos vauva kovin potkii ja tunkee tohon kylkiluiden alle (ilmeisesti) peppuaan niin se aiheuttaa jotenkin mulle ton närästys + pahoinvointi kombon.

Aamupäivät nukunki sitten ihan super levollisesti ja hyvin. Oon sen takia nyt hyvällä omalla tunnolla nukkunut aamuisin ihan jopa 10 asti, jos en oo yöllä saanut nukuttua. Tänäänkin heräsin kasilta, söin aamupuuron ja tein hetken töitä ja sit menin vielä tunniks nukkumaan kymmenestä yhteentoista ja nukuin ton tunnin niin sikeesti.

Mun fiilis: Noista mun vaivoista huolimatta ihan super hyvä. Koen, että mulla on ollut niin hyvä ja helppo raskaus, että noi mun tän hetkiset oireet on oikeesti tosi pientä. Yleisesti myös mun mieliala on pysyny niin hyvänä :) Tällä hetkellä alkaa tuntuu siltä, että oon ollut raskaana oikeesti tosi pitkään… Tuntuu, että maaliskuun alusta on ikuisuus. Varmasti myös se vaikuttaa, että loppu alkaa pikku hiljaa häämöttämään, vaikka en yhtään ihmettelis jos mun tuurilla raskaus venyiskin sinne marraskuun puoleen väliin.. Oon yrittänyt henkisesti valmistautua siihen, että tässä voi hyvinkin olla vielä kaks pitkää kuukautta jäljellä.

Nyt on kuitenki tullut se vaihe, kun haluun alkaa laittaa kaikkea valmiiksi vauvaa varten ja tekemään hankitoja. Haluisin, että lokakuun alussa meillä on kaikki lähes valmiina vauvaa varten (sänky, hoitopiste veskissä, kaapissa vaatteet pestynä, vaippoja kaapissa yms). Koskakohan olis hyvä pakata sairaalakassi valmiiksi? Ehkä myös siinä 37 viikon tienoilla – ihan vaan varuiksi?

Mieliteot: Pakko muuten sanoo et oon koko raskauden ajan odottanut, että mulle tulis jotain outoja mielitekoja, kun niin usein ainakin leffoissa niitä naisille tulee.. Mut ei, mun mieliteot oli alkuraskaudesta niinkin tylsiä ku jugurtti + mysli, vaalee leipä ja korvapuustit. Nyt ei oo moneen viikkoon ees ollut yhtään mitään. Jos jotain pitäis sanoo niin smoothiet! Niitä oon juonu tavallista enemmän ja ne maistuu aina niin hyviltä.

Ihanaa viikonloppua teille kaikille <3


Postaus sisältää mainoslinkin

Mekko NLY Trend* (saatu) / Takki Bik Bok (saatu) / Kengät Balenciaga / Aurinkolasit RayBan 

Oon niin fiiliksissä tulevasta syksystä. Musta tuntuu, että mulle tulee joka vuos tää ihan sama fiilis. Siinä missä kesä on tullut oltua menossa ja tehtyä paljon kaikkea niin tässä vaiheessa sitä alkaa jo oottamaan niitä pimeneviä tunnelmallisia iltoja ja ihan tavallista arkea. Tänä syksynä tosin arki tulee näyttämään aika erilaiselta, kun aloitan kuukauden päästä äitiysloman. Oon tarkotuksella säästänyt kaikkea pientä puuhaa tohon äitiysloman alkuun. Tarkoituksena on järjestää vaatekaappeja, viedä kesävaatteet kellariin, pestä ja järjestellä vauvan vaatteet sekä muutenkin sitten laittaa kaikki valmiiks pikkuista varten.

Mitä raskauteen tulee niin oon myös huomannut, että mun on vähän hankala hidastaa tahtia, vaikka nyt selkeesti kroppa on sitä vähän alkanut vaatimaan. Tähän asti oon jaksanut aikalailla ihan tavalliseen tahtiin. Nyt tulee väkisinki jotenkin vähän laiska olo, kun ei jaksakaan yhtäkkiä tehä asioita enää samalla tavalla mitä aikasemmin.. Tiiän että se kuuluu asiaan ja pitää osata olla armollinen itselleen, mutta välillä helpommin sanottu kun tehty.

Nyt mä nousen täältä sohvalta ja laitan koneen kiinni pariks tunniks, sillä siskoni tulee kylään. Tarkotuksena on käydä vähän kuvailemassa yhdessä!

Ihanaa keskiviikkoa teille :)


(Kuvat otettu rv 29 lopussa)

Raskausviikko 30 (14.8-20.8.2020)

Päiviä jäljellä: 70 päivää

Vauvan koko: noin 40 cm ja 1400 g

Paino: + 10,0 kg

Mun vointi & fiilikset: Viime perjantaina kun mulla vaihtui viikko 30 niin tuuletin jo innoissani, että nyt on (ehkä) enää 10 viikkoa raskautta jäljellä. Ajattelin, että tässähän ollaan melkein loppusuoralla. Vielä saman päivän aikana tajusin, että siitä on noin 10 viikkoa, kun kerroin instassa olevani raskaana… Siihen lässähti aika hyvin se fiilis, että nyt ei olis muka enää paljoa jäljellä. Vaikka kesä onkin mennyt ihan siivillä niin tuntuu siltä, että siitä on jo ikuisuus kun kerroin olevani raskaana.. Saman verran olis vielä raskautta jäljellä ja hyvällä tuurilla vielä pari viikkoa siihen päälle. Ei nyt siis ihan vielä voi sanoo, että loppusuora häämöttäis.

Mun olo on yleisesti oikein hyvä ja tosi ”tavallinen”. Yks päivä tossa olin oikeesti vähän häkeltynyt siitä, että oon oikeesti kaheksannella kuulla raskaana, kun olon puolesta ei tunnu siltä. En oo kokenut vielä mitään kipuja tai kolotuksia. Mitään hormonaalisia muutoksia, kuten herkistymistä tai mielialan heittelyitä ei oo vielä tullut, jos jotain niin oon vaan ollut jopa tavallista paremmalla tuulella sekä tosi hyvillä fiiliksillä.

Vatsa kasvaa nyt myös kovaa tahtia ja olo alkaa olla vähän valtava, enkä oo enää yhtään niin ketterä mitä ennen. Tai en oo kovin ketterä ollut aikasemminkaan ja nyt se korostuu entisestään. Ei rehellisesti tunnu yhtään itteltäni olla näin iso. Mielenkiinnolla ootan miten iso oon sitten raskauden viimeisinä päivänä, koska tästähän tää vatsa vasta alkaa kasvamaan. Yritän nyt kuitenkin vaan nauttia tästä, koska onhan tää todella ainutlaatuista ja niin mahtavaa mihin kroppa pystyy.

Oon myös löytänyt helpotuksen mun närästykseen magnesiamaidosta, jota otin alkuun pari kertaa päivässä ja nyt enää satunnaisesti kerran päivässä, jos on tarvetta. Kaverini suositteli tota mulle ja pakko vinkata myös teille, koska mun närästys on kadonnut ihan kokonaan. Miltä tuntuukaan taas elää, kun ei närästä ollenkaan.

Mieliteot: Mulla ei oo ollut mitään tiettyä mitä olis tehnyt mieli, mut nälkä on kyllä ihan jatkuvasti. Voisin oikeesti syödä ihan koko ajan.