Archives
Raskaus Archives - Page 6 of 6 - Natalia Oona
5341
archive,paged,category,category-raskaus,category-5341,paged-6,category-paged-6,ajax_fade,page_not_loaded,,side_area_uncovered_from_content,qode-content-sidebar-responsive,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-16.2.1,qode-theme-bridge,disabled_footer_top,disabled_footer_bottom,wpb-js-composer js-comp-ver-5.4.7,vc_responsive
 

Raskausviikot 6-7

Mun vointi ja fiilikset: Yleisesti hyvä, ainut oire mikä iski viikolla 7 oli väsymys. Sekään ei kuitenkaan ollut mitenkään ylitsepääsemätöntä väsymystä, mutta joka ilta menin nukkumaan siinä kymmenen aikaan ja heräsin aamulla kaheksan maissa niin että nukuin aika poikkeuksetta joka yö 10 tuntia. Joskus jopa 11! Olin myös kirjottanu ylös, että aloin viikolla seitsemän käyttämään urheilurintsikoita öisin, koska mun rinnat oli niin kipeät. Huomasin myös, että mulla ei tuu mitään pahoinvointia kunhan vaan syön säännöllisesti. Oon aina ennen syöny aamupalaa vähän milloin ja mitä sattuu, jos sattuu ja iltapalaa en oo vuosiin syöny. Tässä vaiheessa aloin kuitenkin syömään tosi säännöllisesti.

Mieliteot: Tässä vaiheessa jo alkoi pikku hiljaa tulla sitä, että teki mieli mahdollisimman ”tavallista” ruokaa. Olin myös alkuun vähän yllättyny siitä miten paljon ruokia raskausaikana onkaan kielletty. Aika hyvin mä noita ohjeistuksia noudatan, mitä muutaman kerran oon syöny lakua ja vetänyt kahet sushit (silloinkin tarkistin erikseen ravintolasta, että kala on tuoretta jolloin ei oo listerian riskiä, jonka vuoksi raaka kala on muuten kielletty. Naapurimaassa Ruotsissahan sushia ei esim. oo kielletty ollenkaan..).

Muutokset kropassa: Mitään muutoksia ei kropassa ollut tässä vaiheessa huomattavissa. Rinnat oli tosi arat.

Raskausviikot 8-10

Mun vointi ja fiilikset: Edelleen voin kovin hyvin. Sama väsymys on jatkunu, mikä tarkoitti sitä, että vetelin joka yö kunnon mittaisia yöunia, mikä oli tosi helppoa kun nää viikot vietettiin kotona karanteenissa, kun oltiin palattu Englannista. Meillä piti olla eka neuvolla heti viikolla 8, mutta jouduttiin samaisesta syystä siirtämään sitä kahella viikolla eteenpäin. Oon myös kirjottanu että viikosta yheksän eteenpäin mulla on ollut etovaa oloa eri ruokia kohtaan. Muistan tän niin hyvin! Monta kertaa poikaystäväni ehdotti, jos tilattais ruokaa esim. Farangista, joka on normaalisti yks ihan mun lemppareista ja nyt pelkkä ajatuskin vaan ällötti. Ei tehny mieli mitään vähääkään erikoista, joten meillä vedettiin kotona nuo viikot aikalailla makaronilaatikkoa yms muita perinteisiä kotiruokia :D ja pizza, subway yms maistu.

Oon myös kirjottanut viikolla 9 ylös, että ootan tosi paljon ensimmäistä ultraa, koska haluisin niin päästä näkemään, että onhan kaikki kunnossa, koska voin niin hyvin. Jotenkin mulla oli sellainen mielikuva, että pitäis olla pahoinvointia ja muuta oiretta, mutta ilmeisesti on ihan yhtä normaalia voida hyvin kuin huonosti. Jokainen raskaus on aina erilainen. Huomasin myös ettei kannata alkaa googlettamaan liikaa, koska siitä ei voi seurata mitään hyvää :D Erehdyin lukemaan juttuja raskausoireiden puutteista ja keskenmenoista, ei kiva.

Viikolla kymmenen päästiin ekaan neuvolaan ja meille osui maailman ihanin neuvolahoitaja.

Mieliteot: Vaaleeta leipää ihan vaan voilla ja juustolla.

Muutokset kropassa: Pääsin neuvolassa punnitsemaan itteni ja mulla on tullut pari kiloa siitä mitä mut on punnittu silloin joulukuussa 10campin lopuks. En kyllä usko, että noilla kiloilla on mitään tekemistä raskauden kanssa. Luulen että oon muuten vaan keränny ne tossa joulun ja alkuvuoden aikana reissussa.

Raskausviikot 11-12

Mun vointi ja fiilikset: Heti viikon 11 alussa pääsin verikokeisiin, mutta ensimmäinen normaali lääkärintarkastus oli nyt koronan vuoksi peruttu. Oon myös kirjottanu, että oon vielä nääkin viikot ollut väsynyt. Nukkunu joka yö 9-10 tuntia ja satunnaisia päikkäreitä. Joskus vaan saatoin lounaan jälkeen simahtaa sohvalle niin etten ees itte ehtiny tajuta. Viikolla 12 mulla on ollut huono olo pari kertaa ja tolloin mulla tuli aika usein autossa pahoinvointia. Käytiin korona-aikana tylsyyden vuoski ajeluilla ja usein ajelun jälkeen kotiin päästyä mulla tuli oksennus. Sen jälkeen kuitenkin voin taas hyvin. Jostain syystä toi autossa istuminen aiheutti tota mulle. Yhtenä aamuna myös heräsin sellaseen oloon, kun olis ollu ihan hirveessä krapulassa. Tää on ainut viikko kun oon kirjannut ylös, että on ollu vähän pahoinvointia ja huonoa oloa.

Mieliteot: Leipää ei enää tee mieli samalla tavalla mitä aikaisemmilla viikoilla, eikä sen tilalle oo noussu mitään uutta.

Muutokset kropassa: Rinnat on alkanu kasvamaan ihan kunnolla..

Raskausviikot 13-14

Tässä olin kirjottanut vaan ylös, että ootan ens viikkoista ultraa ja voin tosi hyvin. Viikolla 13 ei siis ilmeisesti oo tapahtunu mitään erikoista. Viikolla 14 oli VIHDOIN toka ulta (käytiin varhaisultrassa viikolla kuus)!!! Koronan vuoksi poikaystäväni ei päässy sinne mukaan, mikä luonnollisesti harmitti meitä molempia kovasti. Mulla osui kuitenkin aivan ihana kätilö, joka facetimen kautta esitteli meidän vauvaa myös poikaystävälleni. Näin hänkin pääs kuitenkin olemaan edes jollain tavoin mukana tuossa hetkessä. Oli ihan uskomatonta päästä näkemään vauva ihan kunnolla, hän näytti jo ihan pieneltä ihmiseltä. Ihan uskomatonta mikä kasvu. Olo oli niin helpottunut, että kaikki todella oli hyvin <3 Mun etova olo lakkas myös kokonaan tässä vaiheessa ja yhtäkkiä tekikin mieli syödä ihan niitä ruokia joista normaalistikin tykkään. Sen kunniaks taidettiin tehä näillä viikoilla eka tilaus mm. Farangiin.

Mieliteot: Ei mitään. Viikolla 13 teki mieli jäätelöä, mut oon samalla todennu että voi hyvin johtua yleisesti vaan keväästä ja lähenevästä kesästä.

Muutokset kropassa: Rinnat kasvaa edelleen, mutta se onkin ainut. Masu ei näy vielä yhtään.

Raskausviikot 15-17 

Mun vointi & fiilikset: Viikolla 15 ainut merkintä oli ”ei mitään???” eli ilmeisesti tosi hyvin mennyt, kun ei oo ollu oikein mitään kerrottavaa. Viikolla 16 tunsin ekaa kertaa pientä liikettä mahassa. Makoiltiin aamulla sängyllä ja toinen puoli vatsasta selvästi vähän kohosi. Ihan kuin joku olis työntynyt sisältäpäin. Toi jäi kuitenkin ainooks kerraks kun oon tuntenut mitään, tähänkään päivään menessä. Ekan raskauden kohdalla on vissiin tosi luonnollista ettei liikettä tunne kun vasta tosi myöhään.

Viikolla 16 oli toinen neuvolla, jossa mm. kuunneltiin vauvan sydänääniä. Oikein mitään muuta erikoista siellä ei tokalla kerralla ollu. Ensimmäinen kerta oli paljon jännittävämpi ku ei yhtään tienny mitä odottaa, käytiin läpi raskauden kulkua ja muita perusasioita. Pitää kyllä erikseen sanooa, että vitsi miten upea ja hieno systeemi meillä on Suomessa :)

Oon myös kirjottanu viikolla 17 ettei tunnu yhtään siltä että olisin raskaana. Mulla on aina ollu hyvä ruokahalu, mutta nyt se on entistä parempi. Edelleen huomaan, että iskee vähän huono olo, jos ei syö säännöllisesti. Oon siis jatkuvasti pitäny huolta siitä että syön säännöllisesti ja monipuolisesti. Mustikkakeitto toimi esim hyvänä valipalana mulla.

Mieliteot: Jäätelö, jugurtti + granola.

Muutokset kropassa: Viikolla 17 mun vatsa alkoi ihan vähän näkymään. Sellainen samanlainen vähän turvonnu vatsa mikä mulla yleensä muuten kuukautisten aikaan. Neuvolassa täytyy myös joka kerta punnita ittensä niin paino ei ollut noussut mulla yhtään. Tasan sama mitä ekalla neuvolla kerralla. Mulle on kuitenkin rehellisesti aivan sama paljonko mulle tulee lisää painoa raskauden aikana. Tärkeintä on, että minä sekä vauva voidaan hyvin <3

(Tän kuvan otin viime perjantaina jolloin viikko 19 vaihtu viikkoon 20)

Viikot 18-19

Mun vointi & fiilikset: Ei tunnu yhtään siltä että olisin raskaana. En voi kuitenkaan sanoo etteikö sitä muistais jatkuvasti, mutta olon puolesta voin ihan samalla tavalla kun yleensä. Mulla ei oo myöskään ollut mitään heittelyä hormoonien suhteen. En oo itkeny koko raskauden aikana kun tasan kaks kertaa, eikä mun mielialat oo muutenkaan heitelly. En oo ollut ärtynyt tai turhaunut. Kysyin tästä vielä poikaystävältäni eikä hänkään oo huomannut mun mielialassa tai muussakaan mitään muutoksia.

Mieliteot: Jäätelö ja jugurtit.

Muutokset kropassa: Mun rinnat on rehellisesti aivan valtavat. Jouduin käydä ostamassa mulle isompia rintsikoita. Maha on edelleen samanlainen turvonnu, ehkä jos tietää niin huomaa, että joku siellä on.


Haluun ihan ensimmäisenä kiittää kaikista ihanista viesteistä joita ootte lähettäneet <3 Oon lukenut kaikki ja yrittänyt myös vastata ihan jokaiselle. Oon niin kiitollinen, että mulla on niin mahtavat seuraajat ja tällainen yhteisö, jonka kanssa saan jakaa eri asioita ja elämän eri vaiheita.

Kerroinkin edellisessä postauksessa lyhyesti, että sain tosiaan maaliskuun alussa tietää olevani raskaana. Hauska, että joku ehti jo tulla naureskelemaan Koronaraskautta, kun tosiaan meidän raskaus on saanut alkunsa jo ihan helmikuun alussa. Mulla ei ehtinyt olla mitään oireita, kun että kuukautiset oli myöhässä ja vähän arat rinnat, mikä nyt ei oo millään tavallaan poikkeuksetonta mulle. Mulla on aina ollut vähän epäsäännöllinen kierto ja en nosta ees kulmaani, jos mun kuukautiset on viikon tai kaksi myöhässä. Rinnat mulla on aina arat just ennen kuukautisten alkamista, joten sekään ei aiheuttanut yhtään ihmetystä. Aina välillä oon tehny raskaustestin, jos kuukautisia ei oo alkanut kuulumaan. Nyt olin tosiaan taas melkein kaks viikkoa odotellut kuukautisia, eikä niitä millään alkanut kuulumaan jolloin itse asiassa poikaystäväni ehdotti, että olis varmaan hyvä tehä testi. Elettiin torstaita 5.3  ja olin kuitenkin seuraavana maanantaina lähdössä siskoni luo Englantiin, jonne oltiin suunniteltu bottomless brunchia sun muuta. Ajateltiin, että JOS nyt olisi raskaana niin olis ihan hirvee morkkis reissun jälkeen saada tietää vasta. Mä en tossa vaiheessa rehellisesti pitäny kovin todennäköisenä sitä vaihtoehtoa, että olisin raskaana.

Moni nyt varmaan miettii mitä ehkäisyä ollaan käytetty. Mä oon syönyt minipillereitä, joiden kanssa on tosi tarkkaa, että pilleri otetaan joka päivä samaan aikaan tai ehkäisyteho laskee. Oon vähän huithapeli ja ollaan molemmat tiedostettu, että sen myötä jos mulla on joku pilleri jäänyt välistä niin mahdollisuus raskauteen on aina olemassa. Oltiin kuitenkin puhuttu aiheesta, että olis kiva saada lapsia parin vuoden päästä, mutta jos nyt aikaisemmin sattuis niin ei sekään haittais. Ikinä ei kuitenkaan tiedä kuinka kauan saattaa kestää, jos välttämättä ikinä onnistuu. Lapsien saaminen kun ei kuitenkaan oo mikään itsestäänselvyys.

Poikaystäväni kävi tuolloin torstaina ostamassa testin matkalla töistä kotiin. Siinä sitten kävin vessassa pissaamassa tikkuun ja jätin sen veskiin pöydälle väärinpäin kolmeksi minuutiksi. Mentiin sitten yhdessä kääntämään se ja kaksi viivaahan siinä oli. Tuijotettiin tikkua ja toisiamme ihan hiljaa, kunnes mä purskahdin itkuun. Itkin varmaan vartin poikaystäväni lohdutellessa ja ainut mitä sain suustani ulos oli ”meidän koko elämä muuttuu”. Tuli aikamoinen tunteiden vyöry siinä kerralla, kun yritti järjestellä ajatuksia. Poikaystäväni oli ihana, lohdutti ja oli heti aika fiiliksissä. Oltiin buukattu illalla kahdet treenit, voima- ja liikkuvuustreeni. Siinä samalla sit vedin kenkiä jalkaan, tekstasin siskolleni ja lähettiin ajamaan kohti salia. Mulla alko olla tässä vaiheessa jo iloinen fiilis ja suurin tunnekuohu ehti laskeutua. Olihan toi kuitenkin sit yllätys, jota ei osannut odottaa ja ehkä ihan luonnollinen reaktio, kun noin iso asia tulee ihan yhtäkkiä eteen. Mentiin ihan normaalisti treeneihin, joka oli oikeesti niin hyvä ratkaisu. Siinä ehti rauhassa käydä omissa ajatuksissa läpi koko asiaa. Treenien jälkeen fiilis oli jo iloinen ja tosi hyvä. Kotiin päästessä tehtiin varuiksi vielä toinen testi, joka näyttikin plussaa oikeestaan ihan välittömästi ja vielä selkeämmin kuin edellinen. Olo oli tosi uskomaton.

Kerrottiin molempien vanhemmille uutiset heti seuraavana päivänä. Ei maltettu yhtään pitää tietoa vaan ittellämme. Molempien vanhemmat oli niin onnensa kukkuloilla. Molempien perheiden ensimmäinen lapsenlapsi.

Varattiin myös vielä viikonlopulle varhaisultraan aika, josta kerroinkin. Haluttiin käydä kurkkaamassa, että onhan kaikki kunnossa ja että näkyyhän siellä jotain ennen reissuun lähtöä. Siellä saatiin tarkka aika raskauden kestolle ja laskettu aika. Maanantaina mä lähin tosiaan sit Englantiin, johon poikaystäväni tuli perässä. Mulla vaihtui siis vaan vaihtu cocktailit mocktailihin ja skumpat alkoholittomiin kuohuviin! Tuolla viikolla kun olin Englanissa niin koronatilanne puhkesi Suomessa ja sieltä palattiinkin sitten karanteeniin kotiin. Samalla jouduttiin siirtämään ensimmäinen neuvola parilla viikolla eteenpäin.

Sellainen! Näin me saatiin tietää raskaudesta. Mulla on tosiaan tosi hyvä ja energinen olo :) Oon niin innoissani kaikesta tulevasta. Eniten mä nyt odotan sitä seuraavaa ultraa (rakenneultra), joka on parin viikon päästä. Oon niin kärsimätön ihminen kaikinpuolin, jonka mielestä kaiken olis pitänyt tapahtua jo eilen niin tässä odostusajassa on ollut vähän sopeutumista. Pitää nyt kuitenkin yrittää nauttia jokaisesta hetkestä ihan täysillä, lopulta kuitenkin aika kiitää aina niin vauhdilla ohi.