05 kesä 2020 NÄIN SAIN TIETÄÄ OLEVANI RASKAANA

Haluun ihan ensimmäisenä kiittää kaikista ihanista viesteistä joita ootte lähettäneet <3 Oon lukenut kaikki ja yrittänyt myös vastata ihan jokaiselle. Oon niin kiitollinen, että mulla on niin mahtavat seuraajat ja tällainen yhteisö, jonka kanssa saan jakaa eri asioita ja elämän eri vaiheita.

Kerroinkin edellisessä postauksessa lyhyesti, että sain tosiaan maaliskuun alussa tietää olevani raskaana. Hauska, että joku ehti jo tulla naureskelemaan Koronaraskautta, kun tosiaan meidän raskaus on saanut alkunsa jo ihan helmikuun alussa. Mulla ei ehtinyt olla mitään oireita, kun että kuukautiset oli myöhässä ja vähän arat rinnat, mikä nyt ei oo millään tavallaan poikkeuksetonta mulle. Mulla on aina ollut vähän epäsäännöllinen kierto ja en nosta ees kulmaani, jos mun kuukautiset on viikon tai kaksi myöhässä. Rinnat mulla on aina arat just ennen kuukautisten alkamista, joten sekään ei aiheuttanut yhtään ihmetystä. Aina välillä oon tehny raskaustestin, jos kuukautisia ei oo alkanut kuulumaan. Nyt olin tosiaan taas melkein kaks viikkoa odotellut kuukautisia, eikä niitä millään alkanut kuulumaan jolloin itse asiassa poikaystäväni ehdotti, että olis varmaan hyvä tehä testi. Elettiin torstaita 5.3  ja olin kuitenkin seuraavana maanantaina lähdössä siskoni luo Englantiin, jonne oltiin suunniteltu bottomless brunchia sun muuta. Ajateltiin, että JOS nyt olisi raskaana niin olis ihan hirvee morkkis reissun jälkeen saada tietää vasta. Mä en tossa vaiheessa rehellisesti pitäny kovin todennäköisenä sitä vaihtoehtoa, että olisin raskaana.

Moni nyt varmaan miettii mitä ehkäisyä ollaan käytetty. Mä oon syönyt minipillereitä, joiden kanssa on tosi tarkkaa, että pilleri otetaan joka päivä samaan aikaan tai ehkäisyteho laskee. Oon vähän huithapeli ja ollaan molemmat tiedostettu, että sen myötä jos mulla on joku pilleri jäänyt välistä niin mahdollisuus raskauteen on aina olemassa. Oltiin kuitenkin puhuttu aiheesta, että olis kiva saada lapsia parin vuoden päästä, mutta jos nyt aikaisemmin sattuis niin ei sekään haittais. Ikinä ei kuitenkaan tiedä kuinka kauan saattaa kestää, jos välttämättä ikinä onnistuu. Lapsien saaminen kun ei kuitenkaan oo mikään itsestäänselvyys.

Poikaystäväni kävi tuolloin torstaina ostamassa testin matkalla töistä kotiin. Siinä sitten kävin vessassa pissaamassa tikkuun ja jätin sen veskiin pöydälle väärinpäin kolmeksi minuutiksi. Mentiin sitten yhdessä kääntämään se ja kaksi viivaahan siinä oli. Tuijotettiin tikkua ja toisiamme ihan hiljaa, kunnes mä purskahdin itkuun. Itkin varmaan vartin poikaystäväni lohdutellessa ja ainut mitä sain suustani ulos oli ”meidän koko elämä muuttuu”. Tuli aikamoinen tunteiden vyöry siinä kerralla, kun yritti järjestellä ajatuksia. Poikaystäväni oli ihana, lohdutti ja oli heti aika fiiliksissä. Oltiin buukattu illalla kahdet treenit, voima- ja liikkuvuustreeni. Siinä samalla sit vedin kenkiä jalkaan, tekstasin siskolleni ja lähettiin ajamaan kohti salia. Mulla alko olla tässä vaiheessa jo iloinen fiilis ja suurin tunnekuohu ehti laskeutua. Olihan toi kuitenkin sit yllätys, jota ei osannut odottaa ja ehkä ihan luonnollinen reaktio, kun noin iso asia tulee ihan yhtäkkiä eteen. Mentiin ihan normaalisti treeneihin, joka oli oikeesti niin hyvä ratkaisu. Siinä ehti rauhassa käydä omissa ajatuksissa läpi koko asiaa. Treenien jälkeen fiilis oli jo iloinen ja tosi hyvä. Kotiin päästessä tehtiin varuiksi vielä toinen testi, joka näyttikin plussaa oikeestaan ihan välittömästi ja vielä selkeämmin kuin edellinen. Olo oli tosi uskomaton.

Kerrottiin molempien vanhemmille uutiset heti seuraavana päivänä. Ei maltettu yhtään pitää tietoa vaan ittellämme. Molempien vanhemmat oli niin onnensa kukkuloilla. Molempien perheiden ensimmäinen lapsenlapsi.

Varattiin myös vielä viikonlopulle varhaisultraan aika, josta kerroinkin. Haluttiin käydä kurkkaamassa, että onhan kaikki kunnossa ja että näkyyhän siellä jotain ennen reissuun lähtöä. Siellä saatiin tarkka aika raskauden kestolle ja laskettu aika. Maanantaina mä lähin tosiaan sit Englantiin, johon poikaystäväni tuli perässä. Mulla vaihtui siis vaan vaihtu cocktailit mocktailihin ja skumpat alkoholittomiin kuohuviin! Tuolla viikolla kun olin Englanissa niin koronatilanne puhkesi Suomessa ja sieltä palattiinkin sitten karanteeniin kotiin. Samalla jouduttiin siirtämään ensimmäinen neuvola parilla viikolla eteenpäin.

Sellainen! Näin me saatiin tietää raskaudesta. Mulla on tosiaan tosi hyvä ja energinen olo :) Oon niin innoissani kaikesta tulevasta. Eniten mä nyt odotan sitä seuraavaa ultraa (rakenneultra), joka on parin viikon päästä. Oon niin kärsimätön ihminen kaikinpuolin, jonka mielestä kaiken olis pitänyt tapahtua jo eilen niin tässä odostusajassa on ollut vähän sopeutumista. Pitää nyt kuitenkin yrittää nauttia jokaisesta hetkestä ihan täysillä, lopulta kuitenkin aika kiitää aina niin vauhdilla ohi.