03 kesä 2020 MEILLE TULEE VAUVA!

Tuntuupa ihanalta (ja jännittävältä!) päästä vihdoin kertomaan nämä iloiset uutiset myös teille. Saatiin tosiaan ihan maaliskuun ekoina päivinä tietää mun olevan raskaana ja oli kyllä aikamoinen yllätys meille. Yllätys oli alkushokin jälkeen toki positiivinen sellainen.

Heti positiivisen raskaustestin jälkeen haluttiin tietenkin malttamattomina päästä mahdollisimman pian kurkkaaman, että näkyyhän siellä jotain niin käytiin yksityisellä varhaisultrassa. Siellä näkyi pieni papu, jolla sydän löi jo, raskusviikkoja oli tuossa vaiheessa kuusi ja saatin laskettu aika. Mulle tuli muuten ihan yllätyksen, että viikot lasketaan siitä kun mulla on viimeeksi ollut kuukautiset eikä suinkaan siitä kun itse raskaus on varsinaisesti alkanut. Viikolla 13 olikin sitten ensimmäinen kaupungin tarjoama ultra. Vähän jännitti mennä tohon tokaan ultraan, kun olin koko alkuraskauden voinut tosi hyvin ja lähes oireettomana. Monesti kävi mielessä, että onkohan kaikki todella hyvin, ja onneksi ultra näytti, että on. Oon pitänyt alusta lähtien päiväkirjaa, niin tuun myöhemmin julkaisemaan sen teille, niin pääsette kunnolla lukemaan lisää mun voinnista ja raskauden vaiheista.

Kesti tosissaan aika kauan päästä kertomaan myös uutiset teille, kun haluttiin luonnollisesti ensin kertoa uutiset kavereille ihan kasvotusten. Poikkeusolojen vuoksi siihen menikin yli kuukausi, eikä sitä kuitenkaan halunnut laittaa erikseen mitään viestejä, kun ei tässä oo kuitenkaan ollut mikään kiire julkistamisen kanssa. Vasta ihan viimeisen parin viikon aikana mulle on tullut ihan vähän vatsaa, joka tosin voisi yhtä hyvin olla myös ihan vaan turvotusta :D Sitä siis edelleen odotellessa.

Oon nyt viikolla 19 ja ylihuomenna pyörähtää käyntiin jo viikko 20. Puoliväli siis häämöttää ihan nurkan takana! Aika uskomatonta. Toisaalta tuntuu, että aika on mennyt nopeesti ja toisaalta taas tuntuu, että oon ollu jo tosi pitkään raskaana. Oon tosi onnellinen, että oon (ainakin toistaseks) voinut hyvin ja päässyt niin helpolla. Raskaana oleminen on mennyt ihan siinä missä tavallinen arki, eikä oo vaikuttanut juuri mitenkään. Paitsi, että on pitänyt huomioida ruokarajoitukset ja alkoholin oon luonnollisesti jättänyt täysin pois ja treeneissäkin olen saanut vähän soveltaa. En oo tuntenu oloani vielä mitenkään raskaana olevaks, kokenut mitään hormonaalisia muutoksia ja rehellisesti vieläkin välillä ihmetyttää, että onko siellä nyt todella joku. Nyt sitten ootetaan tosi kovasti jo rakenneultraa, joka on kahen viikon päästä.